Gluteeniton ruokavalio - onko siitä haittaa?

31.01.2025

Gluteeniton ruokavalio on yleistynyt muidenkin kuin keliaakikoiden keskuudessa. Keskustelua tästä on melko paljon niin virallisilla kuin epävirallisillakin tahoilla, ja usein varoitellaan, että gluteenitonta ruokavaliota ei saisi omin päin noudattaa, ja että gluteenittomuudesta seuraa helposti terveydellisiä haittoja. Onko gluteenittomasta ruokavaliosta oikeasti haittaa ja mikä se voisi olla?

Gluteeni on proteiini, jota esiintyy vehnässä, rukiissa ja ohrassa.

Viljojen proteiinit voidaan jakaa vielä edelleen rakenneosiin; prolamiini ja gluteniini. Prolamiinit taas vaihtelevat viljoittan siten, että vehnässä on gliadiini, rukiissa sekaliini ja ohrassa hordeiini. Gluteeni on tarpeen leivonnassa sitkon muodostumiseen, mutta ihisen elimistö ei tarvitse gluteenia mihinkään toimintoon. Vaikka se on proteiini, parempiakin lähteitä löytyy, joten senkään takia sitä ei ole tarpeen syödä.

Miksi ja millaisia terveydellisiä haittoja gluteeniton ruokavalio voisi sitten aiheuttaa? Tällä ei näytä olevan mitään tekemistä itse gluteeniin kanssa, vaan näyttääkin siltä, että terveydelliset haitat ova mahdollisia vain, jos gluteeniton ruokavalio on liian yksipuolinen. Kun vehnä, ruis ja ohra jätetään pois ruokavaliosta, ongelmia voi syntyä, jos niiden mukana pois jääviä ravintoaineita tai kuituja ei korvata millään.

On uutisoitu, että gluteenittomuus lisäisi riskiä sairastua syöpään, diabeteksen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Nämä väittämät nojaakin usein kuidun pois jäämiseen gluteenittomuuden myötä. Kuituhan auttaa ruoansulatusta ja edistää suolen toimintaa sekä sen bakteerikantaa, ja lisäksi se pitää nälkää hyvin loitolla ja verensokeria tasaisena sekä poistaa kolesterolia elimistöstä. Kannattaa pitää mielessä, että kuitu on saatavilla muualtakin kuin viljoista.

Viljattomia ja gluteenittomia kuidin lähteitä ovat mm. palkokasvit, pähkinät, siemenet, juurekset, vihannekset, hedelmät, marjat

Kuitulisänä jokapäiväiseen käyttöön sopivat mm. gluteeniton psyllium ja pellavansiemen. Näistä viljoille vaihtoehtoisista läheteistä saadulla kuidulla on samat terveyshyödyt kuin viljastakin saadulla kuidulla.

Toiseksi syöpäriskin lisääjäksi gluteenittomassa ruokavaliossa on esitetty lisääntynyt raskasmetallien, kuten arseenin, saanti. Arseenia voi olla paljon esim. riisissä, johon pohjavesistä voi kasvuaikana sitä imeytyä. Riisihän on gluteeniton ja sitä käytetäänkin gluteenittomissa tuotteissa melko paljon. Esim. riisijauhoja saa nykyään lähes jokaisesta kaupasta ja sehän on näppärä viljoista tehdyn jauhon korvaaja. Periaatteessahan arseenin saanti voi olla liiallista, ja sitä kautta syöpäriski, samoin kuin sydän- ja verisuonitautien riski voi kohota, jos riisiä tai sitä sisältäviä tuotteita syö mielin määrin.

Gluteenittoman ruokavalion esitetään myös olevan uhka riittävälle ravinteiden saannille. Hiilihydraatit, joita viljat ovat, toimivat elimistön ensisijaisena energianlähteenä, ja viljoista saa myös jonkin verran proteiinia, joka on elimistön rakennusaine sekä vitamiineista B1(tiamiini), B2 (riboflaviini) ja B3 (niasiini), ja kivennäisaineista rautaa, magnesiumia, sinkkiä ja kaliumia. Nämä ravinteet sekä energiaravinteet saa kuitenkin mielstäni helposti myös muista lähteistä kuin viljasta.

Gluteenittomia viljan korvikkeita ovat mm.: riisi, hirssi, amarantti, qvinoa, maissi, kaura ja tattari ja näistä tehdyt jauhot, sekä muut gluteenittomat jauhot kuten esim. tef-, cassava- tai perunajauho

Etenkin hirssi, amarantti, qvinoa ja tattari ovat ravintorikkaita ja niissä on hiilihydraatin lisäksi hyvin kuituja ja proteiineja. Näiden lisäksi tattarissa on mm. rautaa, hirssissä mm. magnesiumia, rautaa ja sinkkiä sekä amarantissa mm. kaliumia, seleeniä ja kalsiumia. Proteiinia on saatavilla runsaasti lihassa, kanassa, kalassa ja palkokasveissa.

Viljojen mukana menetetyt vitamiinit on helppo korvata esim. seuraavilla:
  • Rautaa on saatavilla sisäelimissä, veressä, pavuissa, linsseissä ja siemenissä
  • Sinkkiä löytyy lihasta, maitotuotteista, siemenistä, pähkinöistä, pavuista ja kananmunista
  • B-vitamiineja on runsaasti tarjolla tonnikalassa, siemenissä, pähkinöissä, palkokasveissa, sienissä, kanassa, kalassa ja kasviksissa
  • Kaliumia on runsaasti vihanneksissa ja hedelmissä
  • Magnesiumia on hyvin kasviksissa, sisäelimissä ja lihassa

Gluteenittomuuden sanotaan myös lisäävän rasvojen, sokerien ja suolan saantia. Tässä taas takana on ajatus, että syötäisiin glutenittomat tuotteet aina puolivalmiina ja eineksinä. Kuten kaikissa teollisesti valmistetuissa tuotteissa, myös gluteenittomissa tuotteissa saattaa olla todella runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa. Nämähän ovat tunnetusti altistavia mm. sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle sekä ylipainolle. Suositeltavaa olisikin syödä luontaisesti gluteenittomia raaka-aineita ja pitää einekset ja teollisesti valmistetut leipomotuotteet ja välipalat minimissä - mikä olisi tietysti järkevää myös gluteenia sisältäviä ruokia syövälle henkilölle. 

Sanotaan myös, että keliakiadiagnoosin voi viivästyä jos itse kokeilee gluteenitonta ruokavalio. Toki tämä on totta, jos suolisto-oireiden vuoksi lääkärille mennään vasta, kun omatoiminen ruokavaliohoito on jo aloitettu. Gluteenittoman ruokavalion johdosta suoliston paranemisprosessi on alkanut eikä keliakiaa siten välttämättä pystytä toteamaan, kun kehon tuottamat vasta-aineet eivät enää ole koholla. Vatsan oireilun syyhän kannattaa aina selvittää ja siksi on syytä hakeutua lääkärille ja mahdollisiin keliakiatesteihin. Ennen näitä tutkimuksia ei pidä gluteenitonta ruokavaliota aloittaa, sillä silloin ei luotettavaa diagnoosia voi tehdä. 

Gluteenittomuus ei näytä aiheuttavan terveydellisä ongelmia, kunhan huolehtii monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Mutta, myös ns. normaalia ruokaa syövän sekasyöjän olisi ihan yhtä tärkeä huolehtia monipuolisuudesta ruokavaliossaan; ihan yhtä lailla he voivat saada ravintoainepuutoksia tai heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on mahdollinen heikon ja yksipuolisen ravitsemuksen kautta.

Ja vielä muutama sana keliakiasta ja gluteeniherkkyydestä...

Vehnän gliadiini on tutkituin ja juuri se on yleisin viljan proteiineista, joka laukaisee elimistössä autoimmuunisairaudet. Keliakia on perinnöllinen autoimmuunisairaus, jossa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa, mikä johtaa suolinukan osittaiseen tai täydelliseen häviämiseen ja ravintoaineiden imeytymisen ongelmiin. Ravintoaineiden puutokset taas aiheuttavat omat moninaiset oirekirjot. Yleisimpinä keliakian oireina on mm. vatsakipu, turvotus, ilmavaivat, suolen toiminnan vaihtelut sekä ihon kutina, väsymys ja nivelkivut.

Gluteeniherkkyys on eri asia kuin keliakia, ja suolinukka ei gluteeniherkkyydestä kärsivällä tuhoudu. Gluteeniherkkyydessä gluteeni aiheuttaa henkilölle samanlaisia oireita kuin keliakiaakikolle eli vatsakipua, turvotusta, ilmavaivoja ja suolen toiminnan häiriöitä. Kaiken kaikkiaan ikäviä ja arkea hankaloittavia oireita, joten gluteenittomuus tuo silloin suuren helpotuksen.

Jos sinulla on suolisto-ongelmia, lukaisehan kirjoitukseni vatsa-vaivoista.



Lähteitä ja kiinostavaa luettavaa


Share